Edistyksen pieniä askelia

Oi, mistähän sitä oikein alottaisi..

Aloitettiin Röllin kanssa rally-toko 10.9. ja myönnettäköön, lähdin sinne jo alunalkaen asenteella "mahtaako tästä tulla mitään". Ensimmäinen tunti olikin aikamoista säätämistä, hyvin vähän Rölli jaksoi keskittyä. Seuraavat treenit meiltä jäikin välistä. Olin 21.9. kimppatreeneissä kahden osaavamman rally-tokoilijan kanssa, jossa lähdettiin kokeilemaan suoraan rataa. Ja Rölli oli kuin unelma! Tehtiin aluksi yhteislenkki jotta koirat olivat toisilleen tuttuja ja suurin energia saatiin purettua. Namit maistui, koira jaksoi keskittyä ja olin ihan sanaton!

Nyt on kahdet normitreenit ja kahdet kimppatreenit takana. Seuraaminen alkaa olla jo aika hyvin hanskassa, samoin kuin istuminen ym. Koiran kierto koiran istuessa tai maatessa on se mitä eniten pitäisi harjoitella. Niin ja kysyttiin meitä ja möllikisoihinkin marraskuulle :D enkä muuten heti suorilta käsin sanonut ei. Kovasti hurahdin tähän lajiin, itseltäni löytyy jo kaikki alo-luokan kyltit tulostettuna/laminoituna ja yksikseenkin on tullut treenailtua.

Mitä tulee Röllin namien syöntiin: HUIKEA PARANNUS! En tiedä edes, että mitä on tapahtunut. Onko se ikä, onko kuu ja tähdet oikeassa asennossa vai mitä mutta meillä syödään nameja! Viime perjantaina pentutreeneissä nameina oli ihan kaupan kuivattuja ankkafileitä, jonka lisäks paistoin pakkasesta kaninmaksan. Jäätiin pentutreenien jälkeen vielä näyttelytreeneihin ja meiltä loppui namit kesken ja se jos mikä on hämmentävän hyvä asia :o

Tulevana sunnuntaina olisi vuorossa meidän ensimmäinen näyttely! Suuntana Tuuloksen ryhmis. Jännittää ihan vietävästi, vaikka en mitään kovin kummoista tulosta odotakaan. Rölli on päättänyt, että nyt lähtee kaikki pohjavilla ja mies sitä haukkuukin tiimalasiksi kun vyötärön kohdalta on kaikki pohjavilla karstailtu pois. Tulemme siis sunnuntaina menemään puolikaljun koiran kanssa kehään, mutta onpahan harjoitetta :D