Juokse villi lapsi

Röllin kanssa aina välillä harmittelee sitä, kun se tulee niin kovin huonosti toimeen toisten koirien kanssa. Mikä onkaan parempaa liikuntaa kuin toisten koirien kanssa riehuminen? Toinen harmituksen aihe on se, että ilman koiraseuraa harvemmin uskallan pitää Rölliä vapaana, koska jos se huomaa jotain mielenkiintoisempaa, ehdin näkemään enää perässä vilkkuvat villahousut kun Rölli on jo lähtenyt. Toisten koirien seura saa sen pysymään hyvin lähettyvillä.

Tänään päästiin kahden hoffinartun kanssa lenkkeilemään ja hyvin meni! Tarpeeksi isoa seuraa, narttuja ja varsinkin toinen sellainen, että kun se toteaa että nyt riittää, jopa Rölli uskoo sen. Totesin lenkin jälkeen, että luulisi mulla kotiin mennessä olevan väsynyt ja tyytyväinen koira. Mutta Rölli tuumasi jotta ei riitä, leikitään! Pieni leikki, jäinen kalkkunankaula ja väsynyt koira <3

Kahlaajapoika

Käytiin tuossa vähän matkan päässä lammella kahlailemassa. Siellä on hirmu hyvä koirien uittopaikka, siisti ja todella hyvä pohja kun on hiekkaa eikä kivikkoa tai mutaa. Rölli ei oo ikinä uinut, se laittaa aina stopin siinä kohtaa kun meinaa tassut irrota pohjasta :D Nytkin kovasti yriteltiin houkutella, mutta ei namit eikä kepit/kävytkään ollut riittäviä houkuttelemaan uimaan asti.

Kuulin, että joillain on koira alkanut nauttimaan uimisesta, kun sen kanssa on kerran tai pari käynyt koirauimalassa uittajan kanssa. Kun on oppinut oikean tyylin ja sen, ettei se tassujen irtoaminen pohjasta olekaan niin vaarallista. Ajattelin tuossa syksymmällä ainakin kerran käydä Röllin kanssa Hyvinkäällä, katsotaan mitä poitsu meinaa. Tästä kaipaisin kokemuksia, jos jollain on ollut koira joka ei ole uimaan uskaltautunut ja se on jotenkin siitä saatu tykkäämään. Eihän se välttämätöntä ole, mutta hyvää liikuntaa.

Oli hauskaa katsella, kuinka Rölli tuli lammesta vettä valuvana. Se istahti rannalle ja vesi valui loristen sen turkista. Rölli katsahti alas sen näköisenä jotta mistä ihmeestä tuota vettä oikein tulee. Ravistelun lisäksi hiekkaisella rannalla oli mahdottoman ihana kieriskellä aina heti vedestä tultua.

Kovin oli vakavana :D

Kotona nameilla täytetty pahvirulla kahlausreissun jälkeen

Kun koira inhoaa kynsienleikkuuta

Rölli on aina inhonnut kun sitä kosketaan tassuihin. Se antaa tassua kyllä kunnolla kun pyytää, mutta kaikki missä etenkin etutassuihin kosketellaan kunnolla.. siitä se ei tykkää. En tiedä kutiaako se helposti, vai mikä siinä on niin kamalaa. Tämä vaikeuttaa tassujen kuivaamista, mutta vielä enemmän kynsienleikkuuta.

Tähän asti kynnet on pitänyt leikata aina niin, että mieheni vie huomiota nameilla samalla kun minä napsin kynsiä. Nyt ensi kertaa sain kynnet leikattua yksin, ilman sen suurempia ongelmia. Käskin koiran sohvalle makaamaan, itse istuin lattialla koiran edessä.

Nameja viereen ja aina joka kynnen jälkeen kehu ja nami. Nyt kun löydettiin meille toimiva tapa, tätä aletaankin harjottelemaan ainakin kerran viikossa. Saadaan suonetkin vähän vetäytymään. Pari kertaa etutassujen kohdalla Röllin meinasi mennä hermot, se ottaa aina suullaan kädestä kiinni ja siirtää kättä pois. Ei siis enää nykyisin varsinaisesti pure, mitä teki nuorempana paljonkin.

Takatassusta kiinni ja kynnet lyhyeksi

Hommaa helpottaa, jos koira osaa maata kyljellään käskystä. Nuorempana Röllin kanssa sitä harjoiteltiin pentukoulussa, kun harjoiteltiin rauhoittumista. Ei se nytkään suostunut kyljellään makaamaan koko aikaa, mutta tätäkin treenataan sitkeästi kynsienleikkuun yhteydessä. Meillä on edesauttanut myös se, että jos Rölli makoilee sohvalla tossa vieressä, niin rapsuttelujen välissä aina ohimennen koskettelen tassuja.

"Mitä teet?"

"No sen kun teet.."

Jotkut saattaa ajatella, että luoja, sehän on vain kynsienleikkuuta, mutta kun omistaa koiran jonka kanssa kynsienleikkuu on aina ollut yhtä kamppailua, tämä on meille iso helpotus ja harppaus!

Treeniä, treeniä!

Voihan nolous, kun on taas jäänyt tämä kirjoittelu. Nyt tuli sentään vähän päiviteltyä ulkoasua. Tylsä se vieläkin on, mutta omasta mielestäni parempi sentään kuin entinen. Kesän aikana on tapahtunut jonkin verran, vaikka eihän se vielä ole lähelläkään loppua.

Muutamissa mätsäreissä on tullut käytyä, ja ollaanhan me pari kertaa sijoituttu. Pun4 ja sin3 on viimeisimmät mitä ollaan sijoituttu. Vieläkin menestys riippuu paljon tuon koiran mielialasta, mutta vielä enemmän siitä, miten ja missä mätsäri on järjestetty. Liian pienet kehät aiheuttavat meille ongelmia, samoin kuin se, jos ihmiset tunkee koiriensa kanssa aivan kehänauhoihin kiinni vuoroaan odottamaan. Mutta ollaan me paljon kehitytty, aivan huimasti!

11.6. pyörähdettiin Tammelassa kaikkien rotujen näyttelyssä. Itse esitin Röllin ekaa kertaa, edellisessä näyttelyssä kaveri esitti sen. Itse suoraan sanottuna jännitin sitä, en tiedä edes miksi. Edellisillan näyttelytreeni auttoi kuitenkin, sain hyviä ohjeita Röllin esittämisen parantamiseksi ja hyvinhän se meni!
ERI, NUK1. Tuomarina Juha Kares.
"Reipas, hyvin kehittynyt, hyvässä turkissa oleva uros. Hyvä purenta. Kauniit silmät. Lupaava kallo. Rintakehä tarvitsee vielä hieman aikaa ja turhan kapea edestä. Turhan jyrkkä lantio, joka näkyy hieman kinnerahtaina takaliikkeinä ja matalana häntänä. Lupaavat sivuliikkeet."
Tuomari liikutti meitä kolme ylimääräistä kierrosta ja totesi lopulta että ERI ilman sa:ta, Ymmärsin, että pohti sitä, antaisiko sa:n vai ei, mutta ei sitten antanut. Parit näyttelyt käydään nyt syksyllä, mutta seuraavat varmaan sitten vasta ensi kesänä, saa poitsu kasvaa rauhassa.

Käytiin tuossa myös Loimaalla Nose Workin hajutestissä, mutta penkin allehan se meni. Ja sekin oli omaa tyhmyyttäni. Kaikki koirat odottivat vuoroaan erään rakennuksen takana, josta Rölli tietysti meni aivan kierroksille. Eikä se kierrokset päällä osaa keskittyä yhtään mihinkään. Mutta nyt olen taas kerrasta viisaampi ja tiedän pyytää toisenlaista toimintatapaa meidän kohdalla ensi testissä.

Nose Workin koekirja (joka toistaiseksi ammottaa tyhjyyttään)

Tuli sen verran tuhlattua, että ostin meille kunnon nahkaisen näyttelyhihnan ja -pannan. Paljon mukavampi käteen tuo paksumpi hihna, lisäksi on mukavampi kun on lyhyempi. Lisäksi ostin paikallisilta Juhannusmarkkinoilta ruokakuppitelineen jota olen pitkään pohtinut. Alta mahtuu imuroimaan kunnolla eikä vesikuppi ole ihan saman tein karvojen peitossa kun on vähän korkeammalla. Hintaa kuppitelineellä oli 20 euroa.

Nahkainen näyttelyhihna ja -panta 

Uusi ruokakuppiteline

Ai niin, se piti vielä mainita. Päätettiin tuossa miehen kanssa, että mennään koirakouluttajalle Röllin kanssa tuon remmirähjäyksen suhteen. Ollaan me siinä pikku hiljaa itseksemmekin kehitytty, mutta vielä heinäkuussa ehdin hyvin käymään, ennen kuin työt alkaa elokuussa.

"Nose Work - any breed, any age, any nose"

Sain toiveen, josko tekisin postauksen nose workista ja harrastuksen aloittamisesta yms. joten päätin tehdä sen heti. Jos muita postaustoiveita tulee mieleen, otan niitä mielellään vastaan. Näitä on kiva kirjoitella silloin, kun on ollut vähän tylsempiä päiviä eikä päivästä oikein muuta postausta meinaa irrota. Tässä postauksessa siis kerron nose workista sen, mitä itse tiedän ja miten itse asiat näen.

Mistä laji on saanut alkunsa? 
Nose work on alunperin kehitetty USA:ssa rescuekoirille, jotka mm. viettävät paljon aikaa tarhoissa. Hyvänä aktiviteettinä se on nopeasti levinnyt yleisesti ihan kotikoirienkin keskuuteen.

Mitä se nose work on? Nose work on hajuetsintää. Suomessa etsittävät hajut ovat eukalyptus, laakerinlehti ja laventeli. Hajujen etsintäympäristöjä on yhteensä neljä erilaista: laatikkoetsintä, sisätilaetsintä, ulkoetsintä sekä ajoneuvoetsinä. Yleensä koiralle lähdetään opettamaan homman ideaa laatikkoetsinnällä, ja kun tämä on hallussa, lähetään etsintöjä laajentamaan kolmeen muuhun osa-alueeseen. Suomessa ei vielä ole kilpailuja järjestetty, mutta eiköhän niitäkin aikanaan saada tännekin. Toki tämäkin on laji jota voi harrastaa ihan harrastamisen ilosta, ilman kilpailuihin tähtäämistä. Nose work ei ole tiukkapipoista hommaa, vaan tarkoituksena on, että koiralla sekä omistajalla on hauskaa.

Ketkä voivat harrastaa? Nose workia voi harrastaa koiran kuin koiran kanssa, katsomatta rotua tai ikää. Se sopii hyvin esimerkiksi koira-aralle koiralle, sillä harjoitukset koulutuksissakin toteutetaan yleensä niin, ettei muita koiria ole suorituspaikalla.

Miten aloittaa harrastaminen? 
Helpoin tapa aloittaa on käydä alkeiskurssi tai lähteä kokeilemaan jonkun jo lajia kokeilleen kanssa. Lajia voi kuitenkin alkaa harrastaa kotonakin, sillä tarvittavien tarvikkeiden hankinta on helppoa. Käytännössä hajuetsintäähän voi tehdä millä hajulla vain (kunhan se on myrkytöntä), mutta mikäli kokeisiin mielii, kannattaa tilata hajut suoraan Nose Work Finlandin hajupuodista. Yhteen treeniin riittää yksi tippa hajua, joten 10ml pullo on hyvin riittoisa.

Näin meillä on edetty nose workin parissa

Röllin kanssa aloitettiin nose work kotona jo jokin aika sitten. Olin syksyllä vanhempieni chihuahuan Hupin kanssa nose work -kurssilla, josta ostin meille kotiin Rölliä varten pullon tuota ykköshajua, eukalyptusta. Aloitin kotona treenaamisen, kun olin treeneissä saanut vahvan pohjan sille, miten edetä aloittelevan koiran kanssa. 

10ml pullo eukalyptus-hajua 

Aloitimme Röllin kanssa laatikoiden kanssa, vastaavasti kuin Hupin kanssa kurssilla. Hajujen kanssa täytyy muistaa, että ne imeytyvät ja ne voivat haista esineissä useita päiviä, jopa viikkoja. Hajua ei tule laittaa siis suoraan mihinkään esineeseen. Laatikoissa tätä varten käytetään esimerkiksi huonekalutassuja, johon laitetaan tippa etsittävää hajua. Laatikkona käy periaatteessa mikä vain muovi- tai pahvilaatikko, kukkaruukku jne. 

Laatikko, jossa hajulla merkitty huonekalutassu

Aloitin Röllin kanssa yhdellä laatikolla, jossa huonekalutassussa tippa hajua. Koiralle on luontaista uteliasuutta käydä katsomassa lattialle laskettavaa laatikkoa. Siispä aina kun koira meni laatikon luokse ja laski kuonoaan vähääkään laatikon sisäpuolelle, se sai merkin oikeanlaisesta toiminnasta (esim. naksuttimen naksaus tai jokin sana joka tarkoittaa "hienoa, nami on tulossa", meillä se on "jes!") ja nami tiputettiin laatikkoon. Tämä siksi, jotta koira haistaa eukalyptuksen hajun namin syödessään, ja yhdistää näin hajun namiin. Pidä treenit lyhyinä. Meillä haisteltiin alkuun minuutti, pidettiin minuutin tauko, haisteltiin minuutti, pidettiin minuutin tauko ja haisteltiin minuutti ja lopetettiin siihen. Varsinkin Röllin kanssa, joka silloin aloitellessa oli tosi nopeasti kyllästyvä. 

Koira laittaa kuononsa laatikkoon.. 

..ja saa namin

Koira saattaa alkuun ajatella niin, että kuonon laittamalla laatikkoon saa namin, mutta siitä ei kannata murehtia. Kun on joitakin toistoja tehty yhdellä laatikolla, voidaan siirtyä kahteen laatikkoon. Meillä kaikissa laatikoissa on huonekalutassu, koska Rölli oppi etsimään laatikon sen perusteella, missä on tuo valkoinen tassu. Haju meillä on kuitenkin aina samassa laatikossa, ettei hajua jää toisiin laatikkoihin. 

Kaksi laatikkoa, haju on kuvaajasta katsottuna oikealla olevassa laatikossa.

Koira laittaa kuononsa väärään laatikkoon, mitään ei tapahdu. 

Koira kokeilee toista laatikkoa, naksautus tai muu palkkausääni/-sana ja nami laatikkoon 

Meillä Rölli alkoi kahdella laatikolla kunnolla tajuamaan, että se on se haju jota tässä etsitään. Ensimmäisen laatikon kohdalla se taisi tosiaan olla sitä, että pistänpä kuonon laatikkoon ja nameja satelee. Etene laatikoiden määrän kanssa maltillisesti, kiire ei ole mihinkään. Jos tuntuu, että koira menee sekaisin laatikoiden määrästä, palaa vähempään määrään, ja jatka sen treenaamista. 

Tässä meillä oli kolme laatikkoa ja kuono osui heti oikeaan laatikkoon. Palkkausääni/-sana ja nami laatikkoon. 

Sitten tullaan aiheeseen nimeltä ilmaisu. Ilmaisun omistaja saa itse valita, mikä koiralle tuntuu helpoimmalta. Istuminen, maahanmeno, kuonon pitäminen hajun lähteellä.. Meillä merkkinä on tuo viimeksi mainittu eli kuonon pitäminen hajulla. Tätä aloin pikku hiljaa vaatimaan, kun kahden laatikon kohdalla hajun erottaminen alkoi olla selvillä. Pikku hiljaa vaadin pidempää ja pidempää aikaa pitää kuonoa laatikossa. Jos otat ilmaisuksi istumisen (mikä Hupilla on ilmaisuna), oikean hajun löydyttyä ohjasin sen heti istumaan ja se sai palkan. Tässä vaiheessa on hyötyä jos koira osaa käsimerkit, sillä käsimerkin ohjaus siitä esimerkiksi siitä istumisesta on helpompi häivyttää pois kuin sanallinen kehoitus "istu". Mutta tätä kannattaa tosiaan miettiä mikä tuntuu itsesi ja tietysti koiran kannalta parhaimmalta. 

Rölli ja kuuden laatikon hajuetsintää 

Jossain kohtaa aloin vähentää namien laittamista laatikkoon ja olen antanut namin joko kädestä tai heittänyt sen kauemmaksi (tällä aikaa ehtii vaihtaa laatikoiden paikkaa). Tällä hetkellä harjoittelemme Röllin kanssa kuudella laatikolla, lisää olisi tarkoitus hankkia. Treenit meillä pysyy vieläkin tosi lyhyinä pätkinä, niitä tehdään sitten vain useampia pitkin päivää. Pikku hiljaa aletaan siirtymään sisätilaetsintään, tästä alueesta lisää sitten, kun ollaan vähän aikaa sitä treenattu. 

Lopuksi vielä iso kiitos Meijulle, joka auttoi tämän tekstin koonnissa. On yllättävän vaikea pohtia, onko kaikki kirjoitettu ymmärrettävästi ja mistä kohtaa aihetta on hyvä rajata ilman, että sulkee pois jotain tärkeää. 

"Suuret kyvyt kypsyvät myöhään"

Löysin otsikon sananlaskun aikanaan jostain. Ensimmäinen vuosi Röllin kanssa tuntui menevän niin, että yhtä edistysaskelta seurasi kolme askelta taas huonompaan. Vasta nyt viime aikoina tuntuu, että me ihan oikeasti ollaan otettu suuriakin harppauksia eteenpäin Röllin kanssa. Olen aina sanonut, että saan olla Röllin kanssa onnistumisista kymmenkertaisesti ylpeä, ja sitä myös olen!

Lenkeillä meillä on alkanut mennä loistavasti. Ennen lenkeille lähtö oli inhottavaa ja toivoin, että vastaan ei tulisi yhtään koiraa. Nyt jokainen lenkille lähtö tarkoittaa treeniä ja toivon, että vastaan tulisi mahdollisimman monta koiraa. Tämä kertoo mielestäni tarpeeksi siitä, paljonko me ollaan edistytty tuon hihnakäytöksen kanssa. Vieläkään ei päästäisi kapealla jalkakäytävällä nätisti toisen koiran ohi, mutta jopa 5 metrin päässä kävelevä koirakko unohtuu yleensä, kun pyydän Rölliä kontaktiin ja kaivan nameja esiin.

Käytiin muuten reilu viikko sitten Pirkkalassa Prima Pet Premiumin varastomyynnissä. Väkeä oli ihan tolkuttomasti eikä päästy edes kaikkea kunnolla väentungoksen takia katselemaan, mutta matkaan tarttui kaikenlaista kivaa. Agilitykepit (15e), kaksi ruokakuppia (yht. 4e), penkinvälisuoja (2e), neljä lelua (yht. 10e) ja HHC triokierrelaatikko (5e). Lisäksi kävimme samalla yhdessä paikallisessa eläinkaupassa ja mukaan tarttui vihdoin ja viimein Kong Extreme. Vähän olin ennakkoluuloinen, kun ei Rölli jaksa noita namilelujakaan kauaa yrittää tyhjentää, mutta heti ekana iltana koiralla meni pari tuntia rattoisasti Kongin parissa. Loisto-ostos!

Prima Pet Premiumin varastomyymälän ostokset (poislukien Kong)

Olen ihan hurahtanut lajiin nimeltä nose work. Olen siis aiemmin käynyt yhden kurssin vanhempieni koiran kanssa, eilen alkoi kurssi Röllin kanssa. Suosittelen kaikkia vähääkään kiinnostuneita kokeilemaan lajia. Itselläni innostus lajiin lähti jo ihan siitä, että sitä voi harrastaa lähes minkälaisen koiran kanssa tahansa. Treeneissäkin meillä koirat suorittaa aina harjoitukset ilman muita koiria, jolloin laji sopii myös koira-aroille koirille. Sitä on helppo harrastaa ja harjoitella yksin, niin kotona, ulkona kuin lähes missä vaan! Mikäli haluatte, voin tästä lajista tehdä vielä erikseen kokonaisen postauksen :)

Röllin nose work -harjoitukset kotona

Röllin kanssa oltiin siis eilen ensimmäisissä treeneissä. Jonkin verranhan ollaan kotona harjoiteltukin. Treenit oli toisessa kerroksessa. Suomeksi: rappusia, paljon rappusia koiralle joka pelkää niitä kuollakseen. No, ei auttanut kun ottaa koira kantoon :D Käytiin puolessa välissä treenejä ulkona, ja Rölli yllätti kipittämällä rappuset itse ylös! Hitaasti ja selkeästi pelokkaana, mutta kuitenkin! Treenit sujui hyvin, vaikkakin Rölli päätti merkata suoraan hajulaatikon päälle.. Ja yritti alkuun tarjoilla kovasti rallyliikkeitä ja katsekontaktia. Hallilla oleva "oleskelutila" kentän ulkopuolella on hyvin pieni ja siitä huolimatta Rölli pärjäsi tosi mallikkaasti muiden koirien seurassa!

Röllin kanssa nose work -kurssilla Loimaalla

Arvonnan muuten voitto Marika Tehikoski, onnea! :) Video arvonnasta löytyy Rock 'n' Röllin Facebook-sivulta.

Arvontaa pukkaa!

Arvontaan voit osallistua seuraavasti:

1 arpa: tykkää fb-sivusta ja kommentoi arvontapäivitykseen arpojen määrä TAI liity blogin julkiseksi lukijaksi ja kommentoi arvontapostaukseen arpojen määrä

2 arpaa: tykkää fb-sivusta ja kommentoi arvontapäivitykseen arpojen määrä SEKÄ liity blogin julkiseksi lukijaksi.

Röllin Facebook-sivulle pääset TÄSTÄ!

Arvonta suoritetaan ystävänpäivänä 14.2. ja Rölli toimii tietenkin arpojana. Arvonnan suorittamisesta tulossa videota. Voittaja saa lahjakortin Musti ja Mirriin!

Näin meillä koira herkuttelee!

On jo jonkin aikaa pitänyt tehdä postaus meidän koiran ruokapolitiikasta, ja kun taas tässä istuskellessa on aikaa ja tuli kuviakin siirreltyä, niin nyt olisi hyvä paikka sille postaukselle.

Jo silloin kun Rölli saapui, ajatuksena oli siirtyä koiran joko kokonaan raakaruokaan tai ainakin 50/50 ruokintaan. Tullessaan Rölli sai pentuna jonkin aikaa ensin ihan pelkkää nappulaa turvotettuna, välillä sai sekaan vähän lihaa, raejuustoa, viiliä ym. Pidin alkuun raakaruokinnan kohdalla lisien laskemista vähintään ydinfysiikkana, ja Rölli sai pitkään ruokana puolet raakaa ja puolet nappulaa. Rölli nirsona koirana kuitenkin jätti aina kaikki nappulat syömättä ja närppi vain lihat seasta, joten ajattelin, että fiksuinta olisi siirtyä täysin raakaan.

Pidin lisien laskemista aluksi vähintäänkin ydinfysiikkana. Kun kuitenkin sain pientä apua, ei se sitten niin vaikeaa ollutkaan. Ongelmaksi osoittautui lähinnä tuon koiran nirsous, se kun saattoi pelkän lihankin kohdalla päättää ettei syö esim. koko päivän sapuskoita ollenkaan. Nykyisin ongelma on jo vähän pienentynyt. Joitain valmispötköjä Rölli ei vieläkään suostu syömään, mutta suurin osa ruuasta uppoaa jo muuten. Nappulaa Rölli saa ruuan seassa edelleen, koska meillä on tuolla vielä noin 10kg Acanaa.

Pellavarouhe ja merileväjauhe pienempiin purkkeihin - maustepurkkeihin! 

Kuvassa pellavarouhe, merileväjauhe, pellavaöljy, D-vitamiini ja sinkki

Tätä meillä on nappulana, oli muuten hämmästyttävää kuinka pieneen tilaan voi 18kg nappulaa mennä

Meillä on Röllin ja käärmeiden ruuille oma pakastin, koska aika pian tuli huomattua ettei tuo oma pieni pakastin riitä mihinkään.

Pakastin tullessaan.. 

..ja tällä hetkellä :D

Ja ihan hyvä, että se pakastin tuli hankittua. Loppuvuodesta tuli hankittua 5 kiloa peuranjauhelihaa ja 10 kiloa peurankylkeä ja -selkää. Tosin alkuun Rölli söi noita luita ihan innolla, nyt ei jostain syystä ole aikoihin kelvannut. Ne sieltä joutaa jossain kohtaa myyntiin jos tuo koira ei ala niitä kelpuuttamaan. Saanpahan pakkaseen sitten jotain muuta mahtumaan.

Itselleni ja kahdelle kaverille hankitut lihat ja luut

5kg jauhelihaa ja 10kg kylkiluita ja selkää

Peurankylkeä, oli kiva että näissä oli sentään vähän lihaakin päällä, ettei ihan täysin kaluttua

Yhdessä kohtaa jouduin lopettamaan yhden meidän kaneista, ja kaikki mikä hyödynnettävissä oli, otettiin talteen. Röllille tuntui kaninmaksa olevan ihan ehdoton suosikki, tuntui että kelpasi paljon paremmin kuin esim. sianmaksa. Myös fileet katosi nopeasti treeneissä parempiin suihin. Tämän vuoksi päätin, että lisää kania on jossain kohtaa hankittava. 

Kaikki hyödynnettävissä oleva omissa pusseissaan 

Kanin sisä- ja ulkofileet paistettuna.. 

..ja paloteltuna treenejä varten

Noin niinkuin yleensä Röllille tulee kaupasta ostettua milloin mitäkin lihoja, yleensä -30% olevia tai muuten hyvällä tarjouksella. Kanaa, jauhelihaa, kalaa (jota Rölli syö nirsosti), maksaa, sydäntä.. HK:n ulkofile oli kerran muistaakseni 5 euroa / kilo, sitä tuli sitten ostettettua ja paloiteltua karjalanpaistin kokoisiksi paloiksi pakkaseen.

Tähän vielä loppukevennyksesi Röllin tänään saama pehmokäärme. Sisko kysyi haluaisinko Röllille taas pehmokäärmeen, kun kahdella eurolla löytyi. Käärme saikin kyytiä ja oli jo kymmenen minuutin jälkeen siinä kunnossa, että se oli pakko ottaa pois. Mutta olipahan taas pieni ilo siitäkin :) Nyt se odottaa tuolla muutaman muun lelun parissa josko jossain kohtaa saisin aikaiseksi parsia niitä.

Ylpeä käärmeenkesyttäjä!